perjantai 16. syyskuuta 2016

Sairaalakassi

No niin, syyskuun 11. päivä tuli ja meni, mutta tuo ipana on selkeästi sitä mieltä, ettei hänellä ole mikään kiire. Tällä hetkellä menossa siis rv 40 + 5, ja jos ei nyt tulevan viikonlopun aikana mitään tapahdu, saadaan ensi viikon alussa lähete äitiyspolille. Näillä näkymin synnytys käynnistetään tasan viikon päästä, mikäli tuo tenava ei sitä ennen itse ilmoita tulostaan. Toivon kyllä viimeiseen asti, että tästä selvittäisiin ilman käynnistystä.


Sairaalakassit sekä minua että kirppua varten ovat olleet pakattuina jo pari viikkoa. Tutkin erilaisia vinkkejä netistä pitkän aikaa ennen kassien pakkaamista, ja lopulta päädyin ahtaamaan omaan weekender-kassiini sekalaisen selviytymispakkauksen kosmetiikkaa, viihdykettä ja herkkuja. Tietysti joukossa on myös pieni määrä käteistä rahaa, kamera latureineen sekä kuulokkeet ja laturi puhelimelle. Mukaan pääsivät tietysti myös vaihtovaatteet Isännälle ja pari vaatekertaa itselle. Vaatteita on mukana ehkä jopa liikaa, mutta koska toiveissa on, että pääsemme osaston sijaan potilashotelliin, on siellä mukavampi kulkea omissa vaatteissa sairaalan kaapujen sijaan. Herkkuosastolle taisi kuvaushetken jälkeen Isännän toiveesta ilmaantua vielä yksi karkkipussi...



Koska sairaalan säilytystilat ovat yleensä varsin rajalliset, pakkasin uniriepua lukuunottamatta ipanalle oman sairaalakassinsa, jonka Isäntä voi sitten tuoda mukanaan, kun tulee meitä hakemaan. Unirievun pakkasin siis omaan kassiini, jotta se saadaan heti käyttöön.

Kuvassa olevat vaatteet ovat kokoa 56, ja kuvaushetken jälkeen heitin ihan varmuuden vuoksi kassiin vielä bodyn ja puolipotkarit koossa 50. Vaikka geeniperimän perusteella todennäköisempää onkin, että koon 50 vaatteet jäävät meillä kyllä käyttämättä. Mutta kun tilaa oli, eikä tässä tilanteessa voi mielestäni varautua liiaksi.


Miltä vaikuttaa, puuttuuko jommasta kummasta kassista jotain oleellista?

lauantai 3. syyskuuta 2016

Miten teillä nukutaan?

Meillä ei nukuta. Juuri ollenkaan. Tai ainakaan minä en nuku.

"Isoilta tytöiltä" kuulemani perusteella saan kuitenkin olla onnellinen, että uniongelmat alkoivat vasta 38. raskausviikolla. Siihen asti sain pääsääntöisesti nauttia samanlaisista yöunista kuin ennen raskauttakin. Osaltaan tästä on varmasti kiittäminen moottorisänkyä, joka pääsääntöisesti mahdollistaa mukavan nukkumisasennon pallomahan kasvamisesta riippumatta. 

Viimeiset pari viikkoa olen kuitenkin saanut kärsiä mahdottomasta univajeesta, joka mitä ilmeisemmin tulee jatkumaan ainakin seuraavat viisitoista vuotta. Ellei enemmänkin. Nyt, kun pikkukirppu on vielä potkimassa kylkiluitani sisäpuolelta, ja raskausviikkoja on kasassa 38 + 6, on univajeeni yksinomaa sen syytä, etten pysty yöllä kääntämään kylkeä heräämättä. Eikä ihmisen vain yksinkertaisesti ole mahdollista nukkua läpi yön samalla kyljellä. Nyt tilanne on siis se, että nukun ehkä noin tunnin pätkiä, kunnes herään siihen, että täytyy vaihtaa asentoa. Käännyn toiselle kyljelle, jonka jälkeen saattaa helposti mennä puolikin tuntia ennen kuin taas saan unen päästä kiinni. Jonka jälkeen tietysti tunnin päästä sama toistuu. Unohtamatta tietenkään pissataukoa kerran tai kaksi yössä. Mutta noh, huomenna tasan viikko laskettuun aikaan, eli viimeistään kolmen viikon päästä yöunien vähyyden syynä on pallomahan sijaan se tyyppi, joka tuolla pallomahassa tällä hetkellä asustaa.


Tässä samalla kun nukkumisesta on puhe, niin onkin hyvä aika paljastaa miten tuo ipana tulee nukkumaan, kunhan siirtyy tämänhetkisestä hotellistaan pysyvämpään asuintilaan. Tai ei ehkä miten, mutta ainakin, että missä. Ehkä. Ainakin jossain kohtaa.


Menneiden kuukausien aikana ehdin pohtia useita eri vaihtoehtoja ipanan alkutaipaleen nukkumapaikaksi. Yhtenä päivänä suunnittelin vuokraavani Vaavi-ensisängyn, seuraavana taas laskin riittääkö Visa-kortin luottoraja Stokken Sleepi-sängyn ostoon. Selailin netistä erilaisia pinnasänkyjä ja kehtoja, tutkin hintoja ja kokovaihtoehtoja. Suunnittelin äitiyspakkauslaatikkoon reunapehmusteiden teettämistä ja mittailin meidän makuuhuonetta, että mitä sinne saa mahtumaan. Ja kaiken sen pähkäilyn jälkeen bongasin tori.fistä ihan perinteisen pinnasängyn, joka käytiin sitten Isännän kanssa hakemassa hurjaan viidenkymmenen euron hintaan. Uusi patja Ikeasta, petivaatteet Kodin1:n konkurssimyynnistä ja reunapehmuste ja mobile kirpparilta. Vielä pehmolelut nurkkiin, ja sänky on valmiina odottamassa, että käyttäjä kotiutuu. Aika söpöhän siitä tuli, vai mitä?